sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Likainen Pommi

Välillä elokuviin mennessä odotukset ovat korkealla. Välillä odotukset palkitaan yli odotusten ja välillä ne alitetaan. Likainen pommi vaikutti pitkästä aikaan hauskalta suomalaiselta leffalta, jonka katsoo mielellään. Lue, miten minun kävi. 

Kuva: www.elokuvauutiset.fi


Mirccu (kahdella c-kirjaimella) työskentelee suuressa levy-yhtiössä, jonka alaisuudessa työskentelee toinen toistaa kajahtaneempia työntekijöitä, johtoporras mukaan lukien. Mirccu saa viimeisen mahdollisuuden todistaa taitonsa yhtiössä, ja hänestä tulee pr-koordinaattori seuraavalle superlaulajalle, PD. Teini-kauhukakara-idiootti laittaa levy-yhtiön ryömimään maassa tahtonsa mukaan, siitäkin huolimatta ettei tyttö osaa edes laulaa.
Mirccun ainoa ongelma on, että hän ei osaa puolustaa itseään eikä usko itseensä. Hän on luonteeltaan kiltti ja hiljainen, mutta ne piirteet tässä työpaikassa eivät toimi. Mirccu on parisuhteessa miehen kanssa, joka vuotta aikaisemmin oli suomalainen jalkapallotähti, mutta yhden töppäyksen jälkeen hän putosi korkealta ja kovaa. Mircculla on siis haasteita omassa parisuhteessa kuin työpaikallakin. 

Kuva: www.finnkino.fi


PD laittaa siis pakan sekaisin sekavalla käytöksellään. Styilisti ja muut työryhmän jäsenet haluavat tehdä musiikkivideon, jossa on pomppiva pupu-maskotti. Vai toimisiko vamppyyri-aiheinen video paremmin? Mitä siis seuraa, kun Mirccun esimies ja poikamies tuntevat seksuaalista vetovoimaa teiniprinsessaan, saippuamainos saa styilistin liikuttumaan ja pakasteherneiden tunnusteleminen tuo uutta näkökulmaa asioihin?

Ja sitten mitä mieltä minä olin… leffasta on jonkin verran aikaa, eikä mieleni ole ainakaan lämmennyt leffaan. Leffassa ei ole kerta kaikkiaan mitään järkeä, mutta tarvitseeko aina olla.

Malla Malvivaara tekee mielettömän roolisuorituksen Mirccuna ja välillä tekisi mieli mennä puolustamaan häntä valkokankaalle. Miten ihminen voi olla samaan aikaan raivostuttavan kiltti, optimisti ja loppujen lopuksi onneksi mielettömän kiero? :D Nina Backman on tekee myös äärettömän hauskan roolin levy-yhtiön styilistina, joka tietää todellakin, miten bisnestä tehdään mainosmaailmassa. Hän ei kaihda keinoja, että PD:stä tehdään etusivun lööppejä jokaisessa suomalaisessa lehdessä. 

Pisteet siis Mallalle ja Niinalle elokuvasta, joka sai loppujen lopuksi hymyn kasvoille. Parasta kyseisenä leffailtana oli se, että seurani katsoi minuun kun leffaa oli kulunut 5 minuuttia ja kysyi: ”Mitä helkuttia me ollaan tultu katsomaan?” Tuo lause kiteytti leffan arvostelun :D

Katsokaa itse :D


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti