lauantai 27. marraskuuta 2010

Taistelu pahaa vastaan on alkanut

Kävin katsomassa Harry Potter 7 Part 1:n ensi-illassa, sillä päätin että näin tärkeää tapahtumaa ei voi mennä katsomaan jonain muuna päivänä... ensi- illassa näet kaiken ennen arvosteluja, ja seuraavana aamuna voit nauraa arvostelijoille: Haha, et tiedä asiasta yhtään mitään.

Kuinka usein käy niin, että harkitset jonkun elokuvan katsomista, ja arvostelun luettuasi jätät sen katsomatta? Sinä, joka luet minun arvostelun, älä annan sen vaikuttaa päätökseesi elokuvan katsomisesta. Olen äärettömän puolueellinen arvostelija, sillä olen yksi niistä, joka kasvoi näiden kirjojen kanssa. 



Kun sain kuulla seitsemännen kirjan jakamisesta kahteen elokuvaan, olin reimuissani. Jes, kerrankin elokuvista ei jätetä parhaita kohtia pois sen takia, että 1000 sivuinen kirja yritetään mahduttaa 150 minuuttiin. Ja elokuvan nähtyäni, olen edelleenkin sitä mieltä.



Elokuva alkaa kirjalle uskollisesti Malfoyn kartanosta, jossa Malfoyt muiden kuolonsyöjien kanssa ovat kokoontuneet kuulemaan pääpahiksen, Voldemortin, käskyn jakoa. Kaikki odottavat Severus Kalkkarosta, joka tuo uutisia Harryn liikkeistä. Voldemort on päättänyt tappaa Harryn, kun pojan suojaus murtuu eli Harryn täyttäessä 18 vuotta. Ennen sitä Voldemortin on hankittava sauva, joka on vahvempi kuin Harryn. Kenen sauvan Voldemort ottaa ja onko uusi sauva voimakkaampi?

 

Feniksen kilta on kuitenkin askeleen edellä kuolonsyöjiä. Harry siirretään turvallisesti Kotikoloon. Harryn ystävät ja Feniksen killan jäsenet kokoontuvat Harryn sedän kotiin ja käyttävät monijuomalientä hämäyttäkseen kuolonsyöjiä. Kiltalaiset ja 7 Harrya nousevat ilmaan ja kaikki näyttää hyvältä, kunnes... kiroukset, manaukset ja Avada kedavrat sinkoavat ympäriinsä. Harryn arpea kivistää ja silmäkulmassa vilahtaa Voldemort. Hedwig pelastaa Harryn Avada kedavra- loitsulta ja ensimmäinen tärkeä hahmo on poissa. Harry pääsee itse Kotikoloon, mutta ketkä kaikki palaavat taistelukentältä?



Elokuvan alussa menetettyjen hahmojen muistoa kunnioitetaan jatkamalla elämää ja iloitsemalla jäljelle jääneestä perheestä ja rakkaudesta. Harry, Hermione ja Ron yllättyvät, kun Taikaministeri tulee jakamaan Dumledoren perintöä kolmikolle. Fleur ja Bill viettävät Weasleyllä häitään ja elämä alkaa voittamaan. Juhlissa Harry kuulee ja näkee mielenkiintoisia asioita, joihin hän joutuu palamaan piankin. Juhlat eivät ehdi loppua, kun tulee hälyytys: ”Taikaministeri on kuollut, ja suojaukset ovat murrettu! PAETKAA!”

Harry aloittaa Hermionen ja Ronin kanssa pakomatkan, joka loppuu vasta seuraavassa osassa. Kolmikko karistaa seuranneet kuolonsyöjät kintereiltään ja päätyvät Kalmanhanaukio 12:sta, Sirius Mustan sukukartanoon. He törmäävät Oljoon, kotitonttuun, joka on palvellut uskollisesti Mustan sukua. Kartano siirtyi Harryn nimiin Siriuksen kuoltua, ja pian Oljo joutuu tottumaan uuteen isäntään. Kolmikko alkaa kehitellä suunnitelmaa Hirnyrkkien etsimiseen, ja pian medaljongin nykyinen olinpaikka selviää. On aika käyttää monijuomalientä ja suunnata ajatukset taikaministeriöön. Kenellä medaljonki on ja onnistuvatko he saamaan sen?

 

Ministeriöstä pakeneminen ei suju suunnitelmien mukaan, ja kolmikko joutuu suuntamaan kulkunsa metsään. Kaiken paon aiheuttamassa tapahtuma kulussa Harryn sauva rikkoutuu. Useiden kuukausien oleskelu metsissä saavat aikaan paljon: Ron lähtee kävelemään Harryn ja Hermionen luota ja jäljelle jäänyt kaksikko lähtevät käymään Godricin notkossa. Miksi Hermionesta tuntuu, että heitä seurataan hautausmaalla ja miten Bathilda Bagshot ilmestyy heidän eteensä kuin tilauksesta? Onko kaikki miltä näyttää, ja mistä ilmestyy Nagini, Voldemortin käärme?



Kaksikko pääsee turvaan Godricin notkosta turvalliselle maaperälle, mutta pian Hermione huomaa, että kodinturvajoukot ovat liikkeellä samassa metsässä. Onneksi Hermionen asettamat suojaukset heidän ympärille pitävät heidät turvassa. Harry lukee eräänä iltana Dumbledoresta kertovaa elämänkertaa, kun hänen eteensä ilmestyy sinisenä hohtava naarashirvi. Harry lähtee seuraamaan suojeliusta ja saapuu pienelle, jäätyneelle lammelle. Naarashirvi pysähtyy lammen keskelle ja uppoaa jään alle. Harry kävelee lammen keskelle ja huomaa jotain, joka ei sovi tähän miljööseen. Harry päättää hakea esineen lammen pohjasta, mutta saatuaan esineen käsiinsä, Harry ei pääse pintaan. Kuka pelastaa Harryn varmalta kuolemalta?

Harryn pako jatkuu ja pian hän löytävät tiensä Lunan isän luokse. Lunan isä oli pitänyt häissä kummallista symbolia kaulassaan ja sen merkitys on selvitettävä. Mitä ovat Kuoleman varjelukset? Missä Luna on ja miksi Harryn kasvot ovat turvonneet? Miksi Harry päätyy Malfoyn kartanoon? Kuka pelastaa Harryn ja muut Voldemortin kynsistä? Ja viimeinen kysymys: Mitä Voldemort haluaa Dumbledoren haudasta?



Esitän elokuvan lopun pelkkinä kysymyksinä, sillä on paljon jännittävämpää istua teatterin penkissä kun ei tiedä mitä oikeasti tapahtuu, ellei siis ole lukenut kirjoja.


Elokuva oli loistava taidon näyte David Yatesin ohjaajantyöstä. Hän on osannut pitää jännitystä yllä 3 viimeisimmässä elokuvassa, ja lopettaa upean Saagan ensi heinäkuussa spektaakkeliin, jollaista ei varmasti ole nähty. Vuoden 2011 ohjaaja- Oscar on minusta jo jaettu, vaikken ole viimeistä elokuvaa nähnytkään :) Saihan Peter Jackson parhaan ohjaajan pystin viimeisestä Taru Sormusten Herrasta. 




Part 1 on loistava pohjustus- elokuva. Ensimmäisessä osassa kerrotaan lähtökohdat, joiden kanssa täytyy pärjätä viimeisessä suuressa taistelussa pahaa vastaan. Hirnyrkkien kohtalot, Dumbledoren taustat, Kuoleman varjelusten merkitys ja Voldemortin ajatusten juoksu alkavat aueta ja kaikkien näiden lopputulos on Part 2. Nyt vaan odotetaan 8kk, että voimme itkeä silmämme irti päästä.

Part 1:ssa oli paljon erilaisia ratkaisuja juonen etenemiseen ja osa ihan toimiviakin. Mutta minun yksi lempikohtauksista oli sivutettu täydellisesti: Dudlen ja Harryn keskustelu ennen serkusten eroa. SIIS MITÄ, ainoa kohta koko kirjasarjassa, jossa näytetään ettei Dudle ole täydellinen idiootti. ARG! Elokuvaan oli kuitenkin lisätty uusia kohtauksia, jotka toimivat loistavasti elokuvan juonessa ja tuovat uusia puolia esille näyttelijöistä.



Olen useasti kiistellyt kolmen ystäväni kanssa siitä, osaavatko pääkolmikko näytellä. Olen ollut sitä mieltä, että Emma ja Rupert ovat hyviä rooleissaan, ja kaverini sitä toista mieltä. Tämän leffan jälkeen kaksi ystävääni olivat yllättyneitä Emman näyttelijän taidoista, ja käänsivät kelkkansa ainakin hetkellisesti. Olisivat vaan kuunnelleet minua.:)
En tiedä oliko tämä yhtään selkeä arvostelu, mutta toivottavasti ainakin sellainen, joka saa sinut lähtemään elokuvateatteriin :)


tiistai 16. marraskuuta 2010

Harry Potter & Deathly Hallows Part 1

Voi luoja kaverit ja HP- fanit... ensimmäinen osa on täällä... olen huomenna menossa parhaassa mahdollisessa seurassa katsomaan elokuvan, jota on odotettu pian 10 vuotta...

Kirjoitan viikonloppuna elokuvan arvostelun, siihen asti nauttikaa trailerista ja itse elokuvasta.

P.S Jos joku nyt harkitsee menevänsä katsomaan elokuvan, eikä ole koskaan lukenut kirjoja, PYSÄHDY. Kärsit vähemmän jos luet kirjat ennen elokuvan katsomista. Yksikään elokuva ei ole niin hyvä kuin kirja, PISTE.

Love, Phantom


perjantai 24. syyskuuta 2010

Toy Story 3

Toy Story on yksi parhaimmista Disneyn Pixar- studion luomista elokuvista. Mikä on jännittävämpää kuin omien lelujen herääminen ikiunesta? :)



Ensimmäinen Toy Story oli ihana elokuva, jonka sanoma "Ystävyys on tärkeintä" jäi pitkäksi aikaa mietteisiini. Tarinoiden cowboy Woody ja avaruusrangeri Buzz Lightyear edustavat ystävyyttä parhaalla mahdollisella tavalla, inho muuttuu todelliseksi ystävyydeksi. Kuinka moni ystävyys kohtaa ensin ennakkoluuloja ennen kuin se puhkeaa kukkaan? 

Ensimmäisen elokuvan juoni lyhyesti: Andy on pieni poika, jonka lempilelu on Woody, länkkäreiden sheriffi joka pitää lelut kurissa Andyn huoneessa. Woodyn kavereita ovat Rex (Tyrannosaurus Rex, joka haluaa olla kasvissyöjä), Herra Perunapää, Slinky- vieterikoira, Röh - säästöpossu ja monet muut. Andyn syntymäpäivä on lähellä ja vanhat lelut valmistautuvat uusien tulokkaiden saapumiseen. Pian huone on sekaisin kun avaruusrangeri Buzz ilmestyy hienoine laser-aseineen ja siipineen. Woody uskottelee muille leluille ja etenkin itselleen, että kaikki palaa ennalleen ja hän on Andyn suosikkilelu. Onko asia kuitenkaan näin, ja mitä käy kun Woody kehittelee päässään suunnitelman, jonka avulla Buzz häipyy lopullisesti hänen tieltään? Ja mitä tekemistä Woodylla ja Buzzilla on naapurin pahamaineisen pojan Sidin luona, joka kiduttaa leluja???

Toisessa Toy Storyssa kerrotaan enemmän Woodyn historiasta, eli kultaisesta länkkäriajasta. Uudet hahmot ovat tulleet jäädäkseen, ja ihmettelen ääneen, miksi en aikaisemmin kaivannut niitä?

Toisen elokuvan juoni lyhyesti: Lelut elävät onnellista elämää Andyn huoneessa, kunnes koittaa pelätty kirppispäivä. Eräs lelu joutuu kirppispöydälle rikkinäisen osan takia, ja Woody lähtee pelastamaan ystävänsä. Lelu pelastetaan, mutta Woody joutuu pöydälle. Woodyn löytää lelukeräilijä, jonka kokoelmasta puuttuu Woody- nukke. Andyn äiti kieltäytyy myymästä Woodya, mutta kieroudella keräilijä lähtee kirppikseltä Woody mukaan. Muut lelut päättävät etsiä Woodyn ja tuoda hänet takaisin. Woody löytää keräilijän luota oman maailmansa erilaisten oheistuotteiden kyljistä. Hän tutustuu tyttö cowboy Jessien, Woodyn uskolliseen ratsuun Napakymppiin sekä mainari Paukku-Peteen. He ovat matkalla Kiotoon lelumuseoon, jossa lapset rakastavat heitä ikuisesti. Jättääkö Woody Andyn ja lähtee uusien ystävien kanssa lelumuseoon, vai jääkö hän pojan luokse, joka kasvaa pian aikuiseksi?


Kolmas elokuva kertoo luopumisesta, aikuistumisesta ja uudesta suunnasta elämässä. Jokainen lapsi kasvaa aikuiseksi, ja jokaisen on jätettävä leluillensa hyvästi. Osa kulkee mukana vanhuuteen saakka, osa lahjoitetaan uusille omistajille ja osa joudutaan heittämään pois. Tämä kaikki on edessä myös opiskelemaan lähtevällä Andylla.

Lelut ovat paniikissa ja etsivät hädissään ystäviään ja kadonneita osiaan huoneista. Suuri, musta jätesäkki odottaa leluja ja loppu on lähellä. Kaikkien sattumusten ja päätösten jälkeen lelut kuitenkin päätyvät Päivänpaisteeseen, päiväkotiin lasten iloksi. Päiväkodin lelumaailman johtaja on vanha Tuhti-karhu, joka ohjaa uudet lelut pienten lasten osastolle. Päivän päätyttyä kaikki ovat likaisia leluja, eivätkä kaikki osatkaan löydy. Woody lähtee neuvottelemaan Tuhdin kanssa paikanvaihdosta, mutta kuuleekin Tuhdin ja muiden lelujen juonivan Woodya ja hänen ystäviään vastaan. Pian alkaa pako-operaatio, josta ei puutu vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Heidän on päästävä Andyn luokse ennen hänen muuttoansa. Ovatko kaikki uudet ystävät pahoja, vai ovatko kaikki ns. resetoituja ja Tuhdin käskyn alaisina? Onko Tuhdin käytökselle jokin syy? Mitä tapahtuu kun Barbie ja Ken kohtaavat? Ehtivätkö Woody ja ystävät Andyn luokse ajoissa?

Viimeinen elokuva on yksi parhaimmista jatko-osista pitkään aikaan. Elokuvaa ei ole tehty väkisin suureksi rahasammoksi vaan juoni ja hahmot ovat hiottuja viimeistä piirtoa myöten. Elokuva sai minut ajattelemaan omia lelujani, ja höpisemään heille puolen tunnin ajan…;) Oli ihanaa palata edes hetkeksi siihen pieneen tyttöön, joka jaksoi aina leikkiä ja paeta pahaa maailmaa uskollisten kaverien luokse. Toivottavasti omat leluni ymmärsivät, että vaikka luovun osasta, he eivät katoa muistoistani koskaan ja joku muu voi tarjota heille nyt uuden elämän.

Myös ystävyys teema sai minut ajattelemaan omia ystäviäni. He ovat minulle niitä, joihin voin tukeutua vaikeissa tilanteissa. He ovat niitä, jotka kuuntelevat ymmärtäen. He ovat niitä, joita ilman elämäni olisi täynnä aukkoja.

 Haluankin omistaa Toy Story 3 arvostelun viidelle ystävälleni, viidelle tähdelleni.

P. S Lempihahmoni elokuvassa oli Palkopoppoo eli kolme pientä hernettä, jotka asuvat vetoketjullisessa palkossa. Niin suloisia :)



tiistai 17. elokuuta 2010

Twilight - Epäilys

Epäilys on saagan kolmas osa, josta ei puutu rakkautta ja jännitystä. Bellan ja Edwardin lukio on käyty ja alkaa tulevaisuuden suunnittelu. Mitä siihen kuuluu, kun toinen on ihminen ja toinen on vampyyri? Paljon kompromisseja ;)


Bellan elämä on täynnä vampyyreita ja ihmissusia sekä heidän keskinäistä vihanpitoansa. Eikä asiaa muuta paremmaksi se tosiasia, että Victoria pahis on kokoamassa suurta vampyyriarmeijaa kostaakseen Edwardille ja Bellalle. Ei kuitenkaan mitään pahaa, jos ei hyvääkään. Armeijasta ei ole vastusta, jos Cullensit ja ihmissudet vetäisivät yhtä köyttä.



Elokuva alkaa romanttisissa merkeissä: Bellan ja Edwardin omalla salaisella niityllä ja he miettivät tulevaisuutta. Edward ja Bella ovat tehneet sopimuksen, että valmistuttuaan lukiosta Edward muuttaa Bellan vampyyriksi. Edward ei halua kiirehtiä Bellan kuolemattomuutta, sillä hän haluaa, että Bella saa elää ihmisen elämää mahdollisimman pitkään.


http://www.robsessedpattinson.com

Alice järjestää valmistujaisbileet itselleen, Edwardille ja Bellalle Cullensien talolla. Taloon saapuvat myös ihmissudet ja Jacob tuo Bellalle lahjan: rannekorun, jossa on susi-amuletti. Edward ei tiedä taaskaan, miksei hänen lahjojansa hyväksytä, mutta Jacobin lahjoja ei koskaan lasketa. Kesken juhlien Alice saa havainnon tulevaisuudesta, suuresta vampyyriarmeijasta. Alkaa sotasuunnitelman laadinta, johon kuuluvat sopimus ihmissusien kanssa sekä taisteluharjoituksia.

Jasperin menneisyys tuodaan lopultakin esiin, ja hänen tietonsa uudestisyntyneistä vampyyreista osoittautuvat kultaakin arvokkaammiksi. Käy ilmi, että hän on itsekin purrut ihmisiä armeijan muodostamiseksi ja kouluttanut heitä. Hän kuitenkin katui tekojaan sen jälkeen kuin hän tapasi Alicen. Victoria ilmestyy silloin tällöin Cullensien alueille, jolloin alkaa nopea ajojahti, joka päättyy ihmissusien alue-rajalle.

Bella on kauhuissaan tulevasta sodasta eikä halua, että yksikään hänen rakkaistaan menettää henkensä hänen takiaan: Ei yksikään vampyyri eikä yksikään ihmissusi. Pian hän saa suostuteltua Edwardin jäämään pois sodasta ja pakenemaan hänen kanssaan pois uusien vampyyrien läheisyydestä. Bella joutuu selvittelemään asioita myös Jacobin kanssa, mutta asiat eivät tunnu selviävän: Jacob on rakastunut Bellaan eikä ymmärrä Bellan tunteita kylmäihoista kohtaan. Jacob suutelee Bellaa pakolla, ja arvatkaa kuka saa raivokohtauksen??? Who wants to guess?

Kun muut Cullensit lähtevät metsästämään ennen suurta taistelua, Bella ja Edward jäävät kahden Cullensien talolle? Edward antaa Bellalle uuden amuletin ranneketjuun, kristallisydämen. Hän haluaa pysyä Bellan mukana niin kuin Jacobkin. Suurin yllätys on vielä tulossa: Edward haluaa Bellan omakseen, aviovaimokseen. Bella ei ole mielissään yllätyksestä, mutta nyt on uusien kompromissien aika. Edward muuttaa Bellan vampyyriksi, jos tämä suostuu naimisiin Edwardin kanssa. Ja he viettäisivät hääyönsä ennen muuttamista. Edward antaa Bellalle äitinsä vanhan sormuksen ja sopimukset ovat sinetöity.



http://www.twilightsagamovies.com/eclipse-engagement-ring-details/

Taistelut ovat käynnissä samaan aikaan kun Jacobille selviää, että Edward ja Bella ovat kihlautuneet. Jacob lähtee kohti taistelua, eikä aio palata. Bella yrittää muuttaa hänen mielensä suudelmalla, mutta tuloksetta. Miten käy, palaako Jacob tai kukaan muukaan taistelusta? Ja mitä Volturit tekevät pienessä Forksissa? Ja miten Victoria löytää Bellan ja Edwardin ?

Elokuva on loistava versio kirjasta, vaikka taistelukohtausta onkin paisuteltu liiallisuuksiin saakka. Elokuvassa on monia kohtauksia, jotka saavat katsojat miettimään ja nauramaan. Edwardin ja Jacobin keskustelu näyttää heidän todelliset luonteet, Jasperin ja Rosalien menneisyyksien paljastukset ovat kutkuttavia ja loistavasti kuvattuja.

Lempikohtaukseni on se, missä Edward vie Bellan Jacobin luokse oman metsästyksensä ajaksi. Kun he ajavat rajalle Jacobin luo, Edward tokaisee Jacobin nähtyään: ”Doesn’t he own a shirt?”… ;)

Youtube-video lempikohtauksestani :)




Elokuvan nettisivut

Twilight - Uusikuu

New Moon on ehdottomasti lempielokuvani tästä saagasta, tai ilmestyneistä elokuvista. Elokuvassa on päästy alkutarinan yli, ja nyt nähdään miten Bellan ja Edwardin suhde syvenee, ja mitä ongelmia kuolemattomuus, veren himo ja ihmisyys tuovat heidän yhteiseen arkeen. Elokuvan ehdottomia helmiä ovat Volturit, vampyyrien kuninkaalliset, jotka eivät todellakaan seuraa Cullensien ”vegetaristista” linjaa ;) (mistä tämä pahisten ihannoiminen juurtaa juurensa, miksi ne ovat vain kaikista mielenkiintoisimpia hahmoja, onpa kysymys Twilightista tai Harry Potterista) :)



Uusikuu alkaa Bellan syntymäpäivillä, joihin osallistuvat kaikki Cullensit ja itse päivänsankari. Bella ei halua lahjoja keneltäkään, mutta kukaan muu ei kunnioita kyseistä toivetta kuin Edward. Bella saa Jacobilta unisiepparin, joka karkoittaa pahat unet pois. Edward ihmettelee, miksei hän saa antaa lahjaa tyttöystävälleen. Bellan vastaus on ilmeinen: ”En halua lahjaa, koska minä en voi antaa sinulle mitään vastalahjaksi. Kuolemattomuus sinun kanssasi on paras lahja minkä voin sinulta saada.”





Syntymäpäivillä Bella huomaa ensimmäistä kertaa, miten vaarallista on elää vampyyreiden kanssa. Lahjapaperista tullut haava saa Jasperin huumaantumaan veren tuoksusta hyökkäykseen asti. Bellan elämä on hiuskarvan varassa. Edward on lopulta saavuttanut elämänsä tarkoituksen ja rakkauden, mutta uskaltaako hän elää ainaisessa pelossa ja samalla vaarantaen Bellan hengen? Syntymäpäivien episodi synnyttää tapahtumien ketjureaktion, joista suurin on Bellan ja Edwardin ero.


Monien kuukausien jälkeen Bella saa elämäänsä jälleen motivaatiota, kun hän ystävystyy Jacobin kanssa. Bella ei kuitenkaan voi unohtaa Edwardia ja uhmaa kohtaloaan aina vain uudelleen ja uudelleen, jotta kuulisi päässään Edwardin äänen. Jacob katoaa ystävyyden ollessa parhaimmillaan eikä hänestä kuulu mitään pitkään aikaan. Mikä saa Jacobin katoamaan ja välttelemään Bellaa?

Salaisuus selviää: Jacob on klaaninsa historian ja geenien mukaisesti muuttunut ihmissudeksi. Hän saa voimansa vain silloin, kun kylmäihoiset alkavat lisääntyä. Cullensit ovat muuttaneet pois, joten mistä muka ilmaantuu uusia vampyyreita uhmaamaan ihmisten eloa? Kaikkien yhteensattumien tuloksena vampyyreita kuolee, ja Edward on matkalla Voltureiden luokse kuolemaan. Volturit ovat vampyyreiden maailmassa ainoita, jotka voivat tappaa vampyyreita heidän pyynnöstään. Volturit pystyvät kiduttamaan ihmisiä pelkillä ajatuksilla.

Bella lähtee Alicen pyynnöstä pelastamaan Edwardia kuolemalta. Bella joutuu jättämään Jacobin taakseen ja lähtemään sen ihmisen perään, joka jätti hänet kärsimään. Matkalla Bella saa kuulla, että Edward oli saanut sellaisen käsityksen, että Bella olisi tappanut itsensä hyppäämällä epätoivoissaan kalliolta. Ehtiikö Bella ajoissa ja selviääkö Bella Voltureiden kidutukselta?

Elokuva ihanan toiminnallinen ensimmäiseen elokuvaan verrattuna. Volturit tuovat elokuviin toivottua särmää ja jännitystä, joka saa katsojan pitämään tuoleistaan kiinni. Ajatuksiensa avulla ihmisiä kiduttava Volturi Jane (Dakota Fanning) on ihanan pelottava ja hymy saa niskakarvat nousemaan pystyyn. Käsistä ajatukset lukeva Volturi Aro (Michael Sheen) vetää roolinsa loistavansa: kukaan muu ei pysty olemaan iloinen, sarkastinen ja pelottava samanaikaisesti. Voltureiden punaiset silmät tuntuvat läpitunkevilta ja saavat aikaan pelkoa ja upeaa jännitystä.


Suosittelen elokuvaa lämpimästi, ja suosittelen myös kirjan lukemista. Et kadu, jos luet myös kirjan. Pelko pitää tuntea myös kirjojen kautta, alat arvostamaan Voltureiden roolisuorituksia enemmän kuin ennen :) Believe me :)

maanantai 16. elokuuta 2010

Twilight - Houkutus

Muistan sen ajan kun Houkutus oli uusi muotijuttu. Tyttöporukkamme 3 jäsentä olivat lukeneet kirjat, ja minä kuuntelin juttuja vampyyreistä ehkä puolella korvalla… mutta nyt minäkin olen kokenut totaalisen Houkutuksen. Iski kuin salama.

Katsoin Houkutus-elokuvan Paukun kanssa, sillä hänestä minun oli jo korkea aika katsoa elokuva. Olihan se tosiaan oleillut leffahyllyssäni 2008 vuodesta lähtien. Siispä haimme Burger Mafialta ruokaa, ja istuimme sohvalle telkkarin ääreen. Ja mitäkö pidin elokuvasta…

No täytyy sanoa, että kyseinen elokuva ei sykähdyttänyt minua samalla tavalla kuin Oopperan kummitus aikoinaan. Elokuva päättyi jotenkin omituisesti, ja muutenkin juonen kaikki kuviot eivät auenneet minulle. Mutta onneksi olin (kumma juttu tuo minun alitajunta, kun se tietää että tulen faniksi muutaman vuoden päästä) ostanut kirpparilta Houkutus- pokkarin ihan kokeeksi. Päätin lukea kirjan, jotta ymmärtäisin elokuvaa hieman paremmin.

________________________________________________

Lukeminen kannatti, TODELLAKIN. Elokuva oli paljon mukavampi ja jopa jännittävämpi katsoa kirjan luettua. Luin yhdessä viikossa kolme ensimmäistä kirjaa, sillä ajattelin katsoa myös kaikki kolme ilmestynyttä elokuvaa peräkkäin.



Houkutus on ehkä elokuvista tylsin, mutta toisaalta elokuvahan on tavallaan alkukertomus Bellasta ja Edwardista sekä heitä ympäröivästä maailmasta. Joten alkukertomuksena elokuva on hyvä, ja onhan elokuva aika ihana vauhtiin päästyään, ainakin Culleneiden kohdalta. ;)

Houkutus kertoo siis Bella Swanista (Kristen Stewart), joka muuttaa takaisin isänsä luokse lapsuudenmaisemiin. Bellan äiti ja hänen miehensä joutuvat matkustamaan isäpuolen töiden takia, joten Bella ajattelee antaa heille tilaa ja muuttaa Forksiin. Bella on hiljainen ja omissa oloissaan viihtyvä, kunnes tapaa Edward Cullensin (Robert Pattinson). Edward ja hänen sisaruksensa ovat upeita jumalten luomuksia, jotka viihtyvät omassa pienessä piirissä. Edward herättää Bellassa tuntemuksia, vaikka poika käyttäytyykin Bellaa kohtaan lähes vastenmielisesti. Jopa Bellan lapsuudenystävä Jacob (Taylor Lautner) varoittelee häntä Cullenseista ja kertoo muinaisten intiaanien pelottavia taruja kylmäihoisista. Eikö Edward voi tosiaan sietää Bellaa vai onko hänellä jokin tärkeämpikin syy saada Bella unohtamaan hänet?




Käy ilmi, että Edward ja koko hänen perheensä ovat vampyyreita. Tosin ns. kasvissyöjiä eli he elävät pelkästään eläinten verellä. Heidät on luonut perheen isä Carlisle, joka ei pure ketään ihmistä, ellei hän ole muuta tulevaisuutta kuin kuolema. Perheeseen kuuluu Carlisle, hänen vaimonsa Esme sekä heidän adoptiolapset Emmet, Rosalie, Alice, Jasper ja Edward.  Cullensien perheen kolmella jäsenellä on erikoisominaisuus, joita perhe pystyy hyödyntämään: Edward osaa lukea ihmisten ajatuksia, Jasper taas manipuloimaan ihmisten tunteita ja Alice pystyy näkemään tulevaisuuteen. Mitä tapahtuu kun paikalle ilmaantuu pahis- vampyyrit, jotka huomaavat että Cullensien seurassa on herkullinen välipala, Bella?

Enempää en juonta paljasta, sillä mitä hauskaa enää elokuvan katsomisessa on?!

Vaikka Kristen ja Robert eivät ensimmäisessä osassa loista näyttelijätaidoillaan, heidän välillä on kemia, joka saa katsojan lukittumaan ruutuun. Elokuvan parhaita kohtauksia ovat Bellan ja Edwardin ensimmäinen kohtaaminen kemian luokassa, keskustelu metsässä sekä ensimmäinen vierailu Cullensien kotona. Erityisesti Cullensien perheen isä, Carlisle (Peter Facinelli) ja yksi veljistä, Emmet (Kellan Lutz) saivat meikäläisen jalat veteliksi. Perheen ilopilleri Alice (Ashley Greene), äiti Esme (Elizabeth Reaser) ja kiukkupersus Rosalie (Nikki Reed) saavat hymyn herkkään ja kirjojen myötä heitä on oppinut rakastamaan. Perheen ”kuopus” Jasper (Jackson Rathbone) on syrjäänvetäytyjä ensimmäisessä elokuvassa, mutta hänen hahmonsa osoittautuu tärkeäksi muissa elokuvissa.

Eli jos et ole vielä nähnyt elokuvaa, lue ensin kirjat. Moni asia valkenee kirjat luettua ja pääsee paljon mukavammin seuraamaan, miten kirjoille uskollisia elokuvat itse asiassa ovatkaan. Jos olet kuitenkin nähnyt ykkösen, lue kirjat kuitenkin ennen seuraavia elokuvia. Takaan ettet pety. :)

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Inception

Menin katsomaan Inceptionin Maijan kanssa, enkä odottanut mitään sen ihmeempää… traileri oli näyttänyt hyvältä, joten mikä ettei, ja olisi kiva nähdä mitä Chris Nolan on keksinyt Dark Knight – Yön ritarin jälkeen.


 
Elokuva on äärettömän nopea tempoinen, eli jos menet katsomaan, muista nämä kaksi juttua:

   1. Älä mene väsyneenä tai HÄLLÄ VÄLIÄ- asenteella. Sinun pitää päästä kärryille  ensimmäisten minuuttien aikana, kuten Chris Nolan elokuvissa tuppaa käymään. Eli minun tapauksessani "avoimin mielin"- asenne oli todella hyvä pohja :)

   2. Laita kännykkä kiinni. Et ehdi katsomaan missään välissä kelloa, sillä aina tapahtuu.

Elokuva on upea luomus niin visuaalisesti kuin henkisestikin. Tapahtumat sijoittuvat elokuvan henkilöiden uniin ja alitajuntaan, jossa liikutaan vaivattomasti ja jälkiä jättämättä. Pähkinänkuoressa Inceptionin juoni kertoo Dom Cobb:sta (Leonardo DiCaprio), joka työskentelee ihmisten alitajunnassa poimijana, eli hän keräilee tietoja ihmisten salaisuuksista jne. Työnsä takia hän on etsitty mies, joka ei voi palata kotiin rakkaidensa luokse, paitsi jos viimeinen työ onnistuu. Nyt hänen pitäisi istuttaa ajatus yritysimperiumien perijän alitajuntaa ja saada pelastettua perijän, yrityksen ja oma tulevaisuus.

Elokuvassa on mahtavia hahmoja. Marion Cotillard esittää Malia, Domin kuollutta vaimoa, joka ei jätä miestään rauhaan ennen kuin mies palaa hänen maailmaansa. Tom Hardy esittää Eamesia, väärentäjää, joka pystyy väärentämään ulkonäkönsä unen näkijän haluamaksi henkilöksi esim. hemaisevaksi blondiksi tai sukulaiseksi. Joseph Gordon-Levitt esittää Arthuria, rajamiestä, joka pitää huolta, että eri alitajuntatasoissa pomppivat tiimiläiset herätetään oikealla hetkellä. Ellen Page esittää Ariadnea, arkkitehtia, joka rakentaa alitajuntoihin uskottavat ympäristöt, joissa ihmiset pystyvät elämään unen aikana. Ken Watanabe on turisti, joka lähtee valvomaa tiimin touhuja aina alitajunnan viimeisiin kerroksiin asti.
 
Elokuva sytytti minut totaallisesti, ja alkoi todellakin pelottamaan, onko alitajunnan touhut aina niin luotettavia. Ja onko alitajunta todellisuutta niin paljon parempaa, että ihminen haluaisi elää siellä. Hauska yksityiskohta elokuvassa oli, kun kuvaan tuli Marion Cotillardin esittämä hahmo, taustalla alkoi soimaan Edith Piafin biisi. Sattumaako? Tuskin :)

Chris Nolan on ohjaaja ja käsikirjoittaja, joka haluaa kävellä omia polkujaan onnistuneesti. Toinen hieno elokuva Nolalta on The Prestige, jossa ensimmäisen 30 sekunnin aikana koko elokuvan ratkaisu näytetään, vaikka katsoja ei sitä ymmärräkään :)

Suosittelen kyseistä elokuvaa kaikille niille, jotka haluavat ymmärtää, miten suuri paikka ihmisen mieli ja alitajunta ovatkaan. Ja kuinka helposti kaikki tuhoutuu, ellei omista jotain pientä ja henkilökohtaista, esimerkiksi hyrrää. ;)

lauantai 26. kesäkuuta 2010

Uuden vuosituhannen Sherlock Holmes



No niin nyt päästään erittäin rakkaisiin elokuviin ja erityisesti hahmoihin. Kiitos äitini, olen aina rakastanut rikoskirjoja ja -elokuvia. Erityisesti Agatha Christien Hercule Poirot sekä Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes edustavat minulle herrasmiesten ja nerojen aatelia.

Jos joku nyt kehtaa myöntää itselleen, että ei siedä kyseisiä herra hahmoja, niin älä kerro sitä minulle. 

221B Baker Street, Sherlock Holmes 

Minulle ainoata ja oikeata Sherlock Holmesia esittää Jeremy Brett. Hänen täytyy olla uudesti syntynyt Sherlock, sillä hänen tulkintansa tuosta nerosta on liian nerokas. ;) En osaa edes kertoa sitä tunnetta, mitä tuo mies saa minussa aikaan. Jos sinä et tiedä, mitä päässäsi liikkuu, niin tämä Sherlock kertoo sen sinulle. Mikään salaisuus ei jää tältä herralta selvittämättä.





Parasta Jeremyn tulkinnassa on se hetki, kun Sherlock ratkaisee arvoituksen. Silmät räjähtävät auki, syntyy viekas hymy tai järjetön nauru, jonka jälkeen Sherlock huutaa: Come Watson! GENIAL Monsieur Holmes, Genial :)

Hyvän tulkinnan esittää Rupert Everett, joka teki muutama vuosi sitten TV- elokuvan Sherlock Holmes ja tapaus silkkisukka. Yksi minun suosikeista :)

Monsieur Hercule Poirot

”Bonjour Madame. I’m Hercule Poirot”

Minulle ainoata ja oikeata Hercule Poirota esittää David Suchet. Hänenkin täytyy olla uudesti syntynyt Poirot, sillä hän esittää roolinsa sellaisena, kuin Agatha hänet on luonut. Poirot on sanan varsinaisessa merkityksessä herrasmies, joka kohtelee pahintakin psykoa kuin ystäväänsä. 






En tiedä, onko David ottanut mallia Jeremyltä, mutta Poirot tekee lähes identtisen sarjan ilmeitä ja eleitä, kun ratkaisu on valjennut… silmät fokusoituvat, räjähtävät auki, jota seuraa hymy ja huudahdus: ”I’ve been blind”…




_________________________________________________


Ja sitten itse asiaan... tapani on ensin vähän jymähtää, mutta kun pääsen alkuun siitä ei tule loppua. :)


Katsoin uuden Sherlock Holmesin elokuvan, jossa pääosia esittävät Robert Downey Jr. ja Jude Law. Olin yllättynyt, miten uusi tulkinta saa minut kunnioittamaan vanhoja tulkintoja. En väitä, että uusissa tulkinnoissa on mitään vikaa. Vaihtelu virkistää ja on hauska huomata, että Sherlockista voi tehdä myös hieman hajamielisen ja aktiivisen tappelijan. Robert on tulkinnassaan loistava, ja upposi minuun. (mutta ei äitiin :))






Juoni oli hyvä, ja uskollinen Sherlockin tarinoille. Jokainen pienikin yksityiskohta on tärkeä, ja katsoja joutuu keskittymään, että on samalla tasolla Sherlockin kanssa. Tosin kyllä tällainen intohimoinen murhakirjojen lukija joutui toteamaan, että meninpäs lankaan. Usein arvaan juonen seuraavan käänteen, ja osaan nitoa lankoja yhteen, mutta nyt jouduin toteamaan, että ei perhana NIIN TIETENKIN, TYHMÄ. :)


Tarina alkaa sillä, että Sherlock on taas uuden konnan kintereillä, Mr Blackwoodin, joka on tappamassa jo seuraavaa uhriaan. Tytön henki säilyy, ja roisto joutuu vankilaan. Mielenkiintoiseksi konnan tekee sen, että hän harrastaa ns. noituutta ja pystyy tappamaan ihmisen ajatuksillaan ja loitsuilla. Voitte arvata millainen vastaanotto on vankilassa, kun konna kuristaa uuden uhrin ilman käsiä :)


Korkealta tasolta tulee tehtävä Sherlockille: hänen on pysäytettävä tämä herra ennen kuin pahuuden voimat ovat irrallaan. Näin alkaa jännitysnäytelmä, johon liittyvät niin Irene Adler ( ainoa nainen, jolle Sherlock on koskaan menettänyt sydämensä), uskollinen Tohtori Watson, punatukkainen kääpiö, haudasta nouseminen ja katala Moriatry ( Sherlockin TULEVA pahin vihollinen Lontoon alamaailmassa).


Alkeellista, Rakas Watson. :)
Phantom

Jos Rakastat

Viime uutena vuotena tuli elokuvateattereihin suomalainen musiikkielokuva Jos Rakastat. Näin trailerin rakkaan ystäväni Paukun kanssa, ja ei meidän tarvinnut kuin vaihtaa katseet… tämä oli ihan pakko nähdä. Katsoin elokuvan silloin, ja olin hieman pettynyt… en tiedä miksi… mutta nyt kaikki on toisin.

Katsoin leffan juhannuksena. Tarina oli koskettava ja opetuksena oli vanha klassikko: rakkaus voittaa kaiken.

Niille, jotka eivät tiedä musiikkielokuvan juonta, yritän kertoa sen lyhyesti mutta en kuitenkaan aivan kaikkea. Ada (Elli Vallinkoski) on ministerin tytär, joka on joutunut elämään ilman äitiään. Adalla on ollut tukena isän sisko, joka on ollut tytölle tuki ja turva. Aika kuluu, ja Adasta kasvaa kamala bissis, jota kukaan ei kestä. Kännipäissään Ada lähtee ajamaan varastamallaan autolla, ja joutuu kolariin.

Kolarin seurauksena Ada menettää muistinsa ja yksi ihminen menettää henkensä. Adasta tulee Anna, Adan vastakohta, jolla ei ole menneisyyttä. Anna alkaa selvittämään menneissyyttään ja tajuaa mitä on aiheuttanut. Anna törmää eväsretkellään Toniin ja heistä tulee pari, ja elämä hymyilee. Pian kuitenkin totuus kolarista paljastuu, ja Anna joutuu miettimään, eläisikö hän Tonin kanssa totuudessa vai valheessa. Juonta tähdittävät loistavat sivuhenkilöt: sairaanhoitaja Mervi, Tonista kateellinen Afya sekä Tonin äiti.



Pääosia esittävät Elli Vallinoja ja Chike Ohanwe ovat tulevia suomalaisen elokuvateollisuuden tähtiä, joiden tie on vasta alkamassa. Uuden aikainen Tauno ja Ansa- pari. Vaikka heidän keskinäinen kemia ei kaikissa kohtauksissa aivan kanna, heidän rakkaustarina on silti uskottava ja nykyaikainen.

Elokuvateatterissa elokuva ei saanut minua itkemään, mutta kotona kyyneleet tulivat pintaan, kun Tonin äiti ”laulaa” pojallensa Yön kauniin biisin Rakkaus on lumivalkoinen. Miten siinä biisissä vaan on kaikki sanat niin kohdillaan. Ensin kaikki on niin onnellista, ja yhdessä hetkessä kaikki on ohi.

… Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen
on puhdas niin kuin hanki helmikuisten aamujen
voi kunpa joskus kauemmin sen loisto kestää vois
vaan illan tullen katoaa ja tummuu aina pois…

Yö, Rakkaus on lumivalkoinen

Elokuvan tunnussävelen Jos sä tahdot niin on laulanut Samuli Edelman ja Jippu. Alla on musiikkivideo. Elokuvassa on monia upeita tulkintoja suomalaisista klassikkobiiseistä. Esimerkiksi Sarah Kivi laulaa aivan upeasti Joka päivä ja ikinen päivä. Soundtrack on ihan must hankinta musikaalien rakastajille. :)


Jos haluat nähdä leffan, niin kipin kapin soitto minulle ;)

torstai 3. kesäkuuta 2010

Insinööri jatkaa elokuvien parissa


Nyt se on virallista: MINÄ OLEN INSINÖÖRI!

Ja kaikki minulle tärkeät ihmiset on kutsuttu paikalle. Niinan ja Maijan estyminen harmittaa jonkin verran, mutta me juhlitaan sitten kun nähdään. ;)

Nyt pääsen keskittymään elokuviin, joita on avaamattomana hyllyssäni jo nolostuttavan paljon. Täytyy kuitenkin ensin kertoa mielipiteeni uusimmasta Sinkkuelämä 2:sta, jota pääsin katsomaan ihanien Maijan, Jennan ja Milan kanssa.


Olin hieman pettynyt leffaan, sillä olin katsonut edellisen elokuvan vähän aika sitten ja pidin siitä enemmän kuin muistin. Selkeä juoni jne. Toisin kuin 2. elokuvassa. Juonta ei voi kehua eikä trailerin antamaa odotusta palkittu. Täytyy kuitenkin todeta, että tämä elokuva oli edellistä hauskempi ja sehän on aina plussaa! :) ... ja sen tuotesijoittelun määrää, voi jösses...

Erityisesti silmiini osui (huomaa, että on tietotekniikkasta kiinnostunut) HP- miniläppäri, joka on saanut jo toisena vuonna Vivien Tam kustomoidun kannen. Tällä kertaa kantta koristelevat Milankin rakastamat perhoset. Edellisellä kerralla oli kauniit kukat. Ja kuka ei voisi rakastaa Applen iPhonea :)


Juonta en lähde kertoilemaan, sillä näyttelijöitä uhkasi noin 2,5 miljoonan dollarin sakko, jos juonesta paljastettiin yhtäkin asiaa, joten minäkin vaikenen. Tosin sakko oli todennäköisesti voimassa ennen kuin suuri ensi- ilta koittin. :)

Ehdotan, että lähdette tyttöporukalla katsomaan leffaa niin pääsette tunnelmaan ja höpisemään kaikki asiat halki. Aivan kuten Carrie, Miranda, Charlotte ja Samanthakin tekisivät.

torstai 20. toukokuuta 2010

Todellinen Kuunkuiskaajien fani :)

Päivän piristys... hyvä, että joku on koukussa Suomen Kuunkuiskaajiin. :) Lähes täydellistä suomea Slovakialaiselta pikku pojalta :)

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Eurovision Song Contest 2010 Oslo




Yksi suurimmista intohimoista on ollut Euroviisut. Innostuin Euroviisuista vuonna 2002, kun Laura Voutilainen lähti edustamaan Tallinnaan Suomea kappaleella  Addicted to You. Rakastan tuota biisiä vieläkin.

Tässä kertausta meidän edustajista:
  • Viro, Tallinna 2002: Laura Voutilainen Addicted to You
  • Turkki, Istanbul 2004: Jari Sillanpää Takes 2 To Tango
  • Ukraina, Kiova 2005: Geir Rönning Why?
  • Kreikka, Ateena 2006: Lordi Hard Rock Hallelujah JUMANKAUTA 1. VOITTO
  • Suomi, Helsinki 2007: Hanna Pakarinen Leave Me Alone (suoraan finaaliin)
  • Serbia, Belgrad 2008: Teräspetoni Missä Miehet Ratsastaa (finaaliin)
  • Venäjä, Moskova 2009: Waldo's People Lose Control (finaaliin)
  • Norja, Oslo 2010: Kuunkuiskaajat Työlki Ellää (hope so)
Kaikki biisit 2000- luvulla ovat olleet suosikkejani. Täytyy tosin myöntää (häpeissäni ja pahoitelleen), etten ihan uskonut voittoomme vuonna 2006, mutta jouduin syömään sanani. Lordi teki piste- ennätyksen 292, jonka viime vuotinen Alexander Rybak rikkoi uudella 387 pisteen voitolla.

Tämän vuoden Kuunkuiskaajat ovat ehkä minulle pienoinen pettymys, mutta eihän sitä koskaan tiedä, mistä Eurooppa ja Asiantuntija- raati pitävät. Toivotan Kuunkuiskaajille onnea pienellä epäilyksellä maustetuna. Tosin täytyy nyt kuitenkin kehua sen verran, että tämän vuoden kisassa on Suomeakin huonompia biisejä. :)

Seuraavaksi kertausta 2000-luvun voittajista:
  • Turkki 2003: Everyway That I Can 
  • Ukraina 2004: Wild Dances
  • Kreikka 2005: My Number One
  • SUOMI 2006: Hard Rock Hallelujah
  • Serbia 2007: Molitva
  • Venäjä 2008: Believe
  • Norja 2009: Fairytale
___________________________________________

Ei varmasti tule yllätyksenä, että omistan Euroviisujen CD:t vuodesta 2004 lähtien. Tämän vuoden biisejä olen kuunnellut ahkerasti noin muutaman viikon ja omat suosikit on löytynyt:

Muut kestosuosikkini Ruotsi, Venäjä, Kreikka, Makedonia, Viro, Sveitsi ja Kypros olivat tänä vuonna pettymyksiä minulle. Olen jotenkin aina uskonut, että nämä maat eivät osaa oikein tehdä nykyaikana huono biisejä, mutta nyt tuli ilmi ETTÄ KYLLÄ OSAAVAT. 

Tänä vuonna Euroviisut esitetään kolmessa osassa:
  • 1. semifinaali 25.5 2010, jolloin katsotaan mihin Kuunkuiskaajat pystyvät  
  • 2. semifinaali 27.5 2010
  • FINAALI 29.5 2010
________________________________________

Hieman Säännöistä:
  • Suurimmat rahoittajat Espanja, Saksa, Iso- Britannia ja Ranska pääsevät AINA suoraan finaaliin
  • Edellisvuoden voittaja eli järjestäjämaa pääsee myös suoraan finaaliin
  • Semifinaalin 10 parasta pääsevät mittelöimään voitosta finaaliin
    • Puolet pisteistä tulevat äänestäjiltä ja puolet taas Asiantuntijaraadilta
  • Finaalissa kilpailee näin ollen yhteensä 25 maata
  • Äänestysaika alkaa lähetyksen alusta ja loppuu 15 minuuttia viimeisen esityksen jälkeen
  • Esiintyjiä saa olla lavalla maksimissaan 6 kpl 
  • Esityskieli on jokaisen maan päätettävissä
  • Musiikki tulee taustanauhoilta, jotka eivät saa sisältää mitään lauluosuutta
  • Biisi saa kestää noin 3 minuuttia
_________________________________________

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

It's almost OVER :)


Voi luoja, esitelmä on pidetty. Su-ma välisenä yönä tuli nukuttua sellaiset 4h ja sydän hakkasi tuhatta ja sataa ja oma syke tuntui korvissa... 8.15 alkoi esitelmä, jota oli kuuntelemassa opettajia, luokkakavereita, muita valmistujia, isä ja Maija. 

Isä meni sellaiseen paikkaan istumaan, etten aina nähnyt häntä, mutta Maijan katse oli niin naulattu muhun, että se oli kuin peili. Maijasta huomasi, että kun juttu ymmärrettiin ja milloin vitsi onnistui. Toimiva ja erittäin turvallinen olo oli... ja välillä sellainen rohkaiseva hymy vei ajatuksen pois paniikista. Kiitos rakas Maija... :) I owe you one, honey

20 minuuttia ja yksi elämäni tärkeimmistä hetkistä oli ohi (hitto kun tulee nyt niitä kyyneleitä)... sen jälkeen aloin pelkäämään opponoijien ja muiden kysymyksiä. Olin kuitenkin ihmeissäni, kuinka itsevarma olin vastauksissani. Jos en ollut aivan varma asioista, niin peitin epävarmuuden ja annoin ympäripyöreitä vastauksia. Oli huvittavaa katsoa tuttuja luokkalaisten kasvoja ja oman yliopettajan ilmeitä höpötellessäni. Joskus ilme oli kysyvä, joskus naurava ja joskus jotain muuta...

Opinnäytetyö on nyt korjattu. Pian tulostan 5kpl 63 sivun pituista työtä ja vien ne painettavaksi. 

28.5 saan todistuksen ja sen jälkeen olen valmis INSINÖÖRI... ja sitten myöhemmin juhlitaan. Kutsut saatte kunhan olen saanut kaikesta 110% varmuuden... 

à bientôt,
Phantom

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Kolmen vartin insinööri on kohta valmis insinööri

Isä on keksinyt mulle hyvän lempinimen: kolmen vartin insinööri. Sopii ihan hyvin. :)

Yksi koe, kypsyysnäyte ja opparin esitelmä ovat vielä jäljellä. Uskomatonta miten lähellä se on... tällä hetkellä mua pelottaa ihan kamalasti se esitelmän pitäminen, sillä mä esittelen sen ensimmäisenä 3.5. Mä en varmastikaan pysty edes nukkumaan. Aamulla tukka kenkkuilee ja ripsiväri menee pitkin luomia...



Ehkä tästä selvitään, tai sitten ei .... tärkeintä on kuitenkin kaikkien teidän rakkaiden ystävien tuki. Ilman teitä en olisi mitään ja sydämessäni olisi viisi suurta aukkoa. Älkää koskaan kadotko, tai minä lähden peräänne.

Rakkaudella, Phantom

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Ei asiaa leffoista mutta toisesta intohimostani :)

alusin vain jakaa hienon laukun tietoja. Prada on tehnyt upean laukun, Prada Fairy Bag. Laukku on valkoinen, ja siihen on piirretty kauniita keijuja.

Laukusta tekee ihanan sen yksinkertaisuus ja tyylikkyys... Milalle tää oli vanha tieto, koska pongasin ihanan laukun hänen vanhasta InStyle- lehdestä :)

Hinta: 2490$ eli noin 1857€

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Sex and the City 2:n uusi traileri

Jes vuoden odotetuin leffa on kohta täällä ladies.... ja ketkä menee katsomaan ensi- iltaa 2.6 ja juhlimaan mun valmistumista... ou jeah...

Carrie, Samantha, Charlotte ja Miranda tulevat taas valkokankaalle, eivätkä jätä meitä kylmäksi, muodista puhumattakaan... :)

Trailerin perusteella vaikuttaa ensimmäistäkin paremmalta... ;)

torstai 8. huhtikuuta 2010

Phantomin tarina saa jatkoa.... voi tätä ihanuutta :)

Kuulit todellakin oikein. Phantom of the Opera eli Ooperan kummitus saa jatkoa LOVE NEVER DIES- musikaalilla Lontoon West Endissä. Ensi ilta oli viime kuun alussa, eikä kukaan kertonut mulle mitään....



Love Never Dies- musikaali jatkaa Phantomin tarinaa 10 vuotta Pariisin Oopperatalon katoamisen jälkeen. Christine Daaé on saanut tarjouksen tulla laulamaan Amerikan lavoille, New Yorkin Coney Islandiin.

Christine saapuu New Yorkiin lapsuuden ihastuksen ja aviomiehensä Raoulin sekä heidän pojan Gustaven kanssa. Christine alkaa kuitenkin epäillä uutta uraansa, kun nimetön impensaario astuu kuvioihin... tiedossa pakkomiellettä, juonenkäänteitä, rakkautta ja eritoten mieletöntä musiikkia.

Phantom on palannut ja haluaa kaikkien tietävä, ettei RAKKAUS KUOLE KOSKAAN...




Youtube- video LOVE NEVER DIES

Phantom: Ramin Karimloo
Christine: Sierra Bogges
Raoul:       Joseph Millson

Tämä on kuin unelman uudelleen tuleminen... tiedän ainakin, mikä on seuraava matkakohteeni... maltan tuskin odottaa elokuvaversiota... Gerard, autsh... ja taas heikottaa ;)

Viralliset sivut:  http://www.loveneverdies.com/

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Viimeinen rypistys kohti valmistumista

Moikka kaikille!

Uskomatonta kuinka nopeasti neljä vuotta AMK:ssa on mennyt, vastahan mä alan ymmärtämään asioita. Opinnäytetyöni on muutamaa muutosta, kuvaa ja lopullista hienosäätöä vaille valmis. USKOMATONTA... ensi torstaina työ menee äidinkielentarkitukseen, ja sen jälkeen se on siinä. Enää ei saa tehdä kuin äidinkielen maikan merkitsemien virheiden korjaukset.

Sen jälkeen kaksi kurssia ja molemmista kokeet... Ja viimeisenä opinnäytetyön esittely...

Tätä on niin vaikea uskoa... voi olla, että soitan jollekin torstaina, jolloin itken ja nauran väsymyksestä...

Mutta en mä olisi tässä ilman rakkaita vanhempiani ja ilman teitä, RAKKAAT YSTÄVÄT... olette mulle niin tärkeitä, etten osaa koskaan sanoa sitä... te annatte voimaa ja jaksatte kuunnella mun höpinöitä ;)

Kirjoittelen viimeistään ensi viikon torstaina...
rakkaudella Phantom

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Oscar- gaalan jälkitunnelmia

Oscarit on jaettu, ja osa sai mielestäni hyvän kodin. Avatar ei yltänyt sen arvioituun menestykseen, mutta kumman mielipide on tärkein: akatemian vai ihmisten? Onko tärkeämpää saada mahdollisimman monta palkintoja vai mahdollisimman monta katsojaa? Minusta palkinnot eivät välttämättä kerro sitä, ovatko ihmiset löytäneet elokuvan ja sen sanoman.


Avatar on maailman kallein elokuva, mutta myös tuottoisin elokuva sitten Titanicin. Avatar on hieno elokuva, jossa ihminen löytää oman paikkansa ja on valmis taistelemaan sen puolesta. Suosittelen lämpimästi.

Oscar- gaalan Punaisella matolla ei nähty montakaan kuuluisuutta. Poissaolollaan kummastusta herättivät Nicole Kidman, Anne Hathaway, Katie Holmes, Angelina Jolie ja monet muut elokuva-alan kerma. Oliko tämä mielenosoitus laman ruokinnalle? Mene ja tiedä. 

George Clooney vei monien sydämet ennen punaista mattoa, kun hän käveli faniensa luokse. George on ollut hieno esimerkki maailmanluokan tähdestä, joka haluaa auttaa hädässä olevia. Hän halusi pitää ja pitikin hyväntekeväisyys konsertin Haitin hyväksi reilu kuukausi sitten. Ihmettelin kuitenkin miksi hän oli niin vakava itse Oscar- gaalassa vaikka hymyili iloisesti faneille, valokuvaajille ja toimittajille punaisella matolla. Ehkä hän keskittyi... toivottavasti ei tullut paremman puoliskon kanssa riitaa...

Pukukirjo oli tänä vuonna ehkä Avatarin ansiosta sinistä. Myös jalometallit ja punertavat sävyt olivat suosittuja. Ehdottomasti kauneimpia pukuja oli Carey Mulliganin puku (kuten Maijan kanssa asiasta puhuimmekin ohjelman aikana). Musta, olkaimeton puku, jossa oli yksityiskohtina nukkekodista pöllityt haarukat, veitset ja sakset. Hauska ja toimiva idea ;)

 

Muita hienoja pukuja olivat Miley Cyrusin kultainen prinsessa puku, Amanda Seyfriedin hopeinen iltapuku, Kristen Stewartin musta merenneito puku ja Queen Latifahn vaaleanpunainen hopeisilla yksityiskohdilla koristeltu iltapuku. Precious- elokuvan molemmat naisehdokkaat Mo'Nique ja Gaboure Sidibie luottivat siniseen väriin. Gaboure Sidibie oli illan uhkeimpia naisia, mutta sellaisen itseluottamuksen omaavaa naista voi vain ihailla. Tästä naisesta kuulemme vielä... Remember Gaboure Sidibie. 

Kate Winsletin ja Oscarin voittaneen Sandra Bullockin puvut olivat hieman pettymys. Kate ajatteli varmaan, että hän on voittaja, nyt voin ottaa rennosti. Ja Sandra ajatteli vaatimattomuuden kaunistavan. SJP:n puvun nähdessä joutuu miettimään, onko SPJ katsonut peiliin ennen limusiiniin sukellusta.
Onneksi jokaisella on mielipiteen vapaus, ja hyvä niin. Maijan kanssa vaihdoimme mielipiteitä Avatarin hyvistä ja huonoista puolista tekstiviesteillä aamun aikana. Tulimme kuitenkin siihen johtopäätökseen, että mielipide asioista ei vain voi kiistellä. Toisaalta meidän luokan Supa sanoisi: Mistäs sitten voi?

Huomasitteko maailman komeimman Phantomin punaisella matolla: GERARD BUTLER! <3