Lähde: http://www.aceshowbiz.com/movie/ |
Rachel (Emily Blunt) kulkee junalla päivittäin työmatkat.
Juna pysähtyy joka päivä samalle omakotitalo- alueen rajalle odottamaan ohittavaa
junaa. Hän tietää, ketä taloissa asuu ja mitä pihoilla tapahtuu. Erityinen talo
on herättänyt junamatkoilla naisen kiinnostuksen. Talossa asuu pariskunta,
jonka rakkautta kukaan ei voi epäillä. Välillä Rachelista tuntuu, ettei näkymä
olisi hänelle sallittu, mutta silti hän katsoo talon elämää kiinnostuneena.
Eräänä päivänä jokin on muuttunut, talossa asuva nainen halaa tuntematonta
miestä. Pian nainen ilmoitetaan kadonneeksi.
Lähde: http://www.aceshowbiz.com/movie/ |
Rachel on irtisanottu työpaikastaan ja hän on eronnut
entisestä miehestään Tomista (Justin Theroux). Tom on perustanut uuden perheen
tuoreen vaimonsa Anna (Rebecca Ferguson), jonka kanssa Tom petti entistä
vaimoaan. Avioparin uutta perheonnea täydentää suloinen tyttövauva.
Työmatkat ovat peitetarinaa Rachelin ystävälle, joka ei
tiedä irtisanomisesta. Rachel turvautuu alkoholiin lievittääkseen tuskaansa ja
siitä on tullut hänelle isompi ongelma, kun hän kehtaa myöntää. Hän on
käyttänyt aina alkoholia, mutta Tomin muistutukset menneistä tapahtumista ja
ongelmatilanteista ajoivat heidät viimeistään eroon. Rachel kärsii
muistikatkoksista ja uskoo ennemmin muita kuin omia muistikuvia tapahtumista.
Lähde: http://www.aceshowbiz.com/movie/ |
Nyt Rachel on päättänyt auttaa omakotitalo-alueen kadonneet
naisen Meganin (Haley Bennett) miestä Scottia (Luke Evans). Nainen päättää
kertoa aviomiehelle, että näki vieraan miehen talossa vähän ennen Meganin
katoamista. Alkaa selvitys, jossa lopputuloksena on enemmän ongelmia kuin
hyötyjä. Onnistuuko Rachel ratkaisemaan Meganin katoamisen? Kuka tuntematon
mies oli? Onko tuntemattomia miehiä sittenkin kaksi? Miksi Rachel herää yltä päältä
veressä? Kenen auton valot hän näkee? Miksi Tomin ja Annan vauva katoaa? Kuka
on todellinen petturi? Onko Rachel niin paha kun kaikki antavat ymmärtää?
---
Elokuva on siinä mielessä mielenkiintoinen, että jotenkin
ymmärrän Rachelia, joka katselee ympäristöään junan ikkunasta. Käyn päivittäin
töissä junamatkan päässä ja välillä mietin, ketä tuolla pienen lammen mökissä
asuu? Onko siellä kukaan käynyt tai mihin tuo auto on menossa pimeässä illassa?
Mielikuvitus lähtee väkisinkin lentoon jos ei näe mitään tapahtumia ja pienet
asiat voivat jäädä vaivaamaan.
Emily on uskottava roolissaan ja välillä tekisi mieli mennä hänen luokseen ja nostaa hänet ylös. Katsoja kuitenkin tajuaa pian, että Rachelilla on voimaa itselläänkin nousta ylös, jos saa siihen tilaisuuden. Muut hahmot nitoutuvat osaksi juonta pala palalta, jotkut suuremmin, jotkut pienemmällä panoksella. Elokuvan lopussa kaikki selviää ja ehkä katsoja on tajunnut ratkaisun jo aiemmin, mutta ei ole uskaltanut sanoa sitä ääneen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti