En ole koskaan lukenut Sofi Oksasen Puhdistus- romaania, mutta näin Puhdistus- näytelmän Lahden kaupunginteatterissa muutamia vuosia sitten. Tarina oli julma, raaka ja ahdistava, ja pian alkoi miettiä, että miten paha maailma loppujen lopuksi on ollut ja on vieläkin.
Lainasin kirjan yhdeltä parhaimmalta
ystävältäni ja kirja lojui pöydälläni useita kuukausia, mutta en vain saanut
avattua kirjaa ja aloitettua. Ehkä mieleeni painuneet tulkinnat tarinasta
olivat jättäneet jäljen, joita en välttämättä halunnut lukea enää kirjallisena,
näkeminenkin oli tarpeeksi karmaisevaa.
Lähde: http://www.solarfilms.com |
Puhdistus
kertoo vanhan Aliide Truun (Liisi Tandefelt) tarina, joka kietoutuu myös
Aliiden kotiin päätyneen Zaran (Amanda Pilke) tarinan kanssa. Zara pakenee
Venäjän mafiaa, jonka prostituoituna häntä on pidetty useita kuukausia. Miehet
ovat Zaran perässä ja hän tarvitsee piilopaikan.
Lähde: http://www.solarfilms.com |
Pian on aika avata vanhat arvet
ja päästää menneisyyden aaveet valloilleen, sillä nyt on tullut aika vastata
teoistaan kahden sukupolven päähän.
---
En kerro juonta, sillä jokainen
voi halutessaan lukea kirjan tai katsoa elokuvan. Tarina on jotenkin niin
raaka, että sen kirjoittaminen sattuu. Miten ihminen voi olla toista ihmistä
kohtaan niin julma?
Lähde: http://www.solarfilms.com |
Elokuva kannattaa katsoa kerran
elämässä, sillä sen jälkeen maailmaa ruusunpunaisten silmälasien läpi
katsominen on historiaa. Elokuvan katsominen ei aina onnistunut, sillä osa
elokuvassa tapahtuvista teoista eivät olleet kenenkään silmille sopivaa
katsottavaa. Uuden tekniikan avulla ääni sen sijaan välittyi korviin eikä sitä
pystynyt suodattamaan millään.
Jussi-gaalassa Puhdistus voittaa palkintoja, sillä
elokuvan tekeminen uskottavaksi tarinaksi valkokankaalla on jotain, jota
monikaan ei olisi uskaltanut tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti